» » » Perheet tarvitsevat tukea lasten ruokakasvatukseen – nyt kaivataan hyviä poliittisia päätöksiä

Perheet tarvitsevat tukea lasten ruokakasvatukseen – nyt kaivataan hyviä poliittisia päätöksiä

luokassa: Uutiset | 0

Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa lapsiperheissä koetaan hieman keskimääräistä enemmän tarvetta tukeen painonhallinnassa kuin muualla Suomessa. Pohjois-Savossa lapset syövät niukasti kasviksia; yli puolet lapsista syö kasviksia harvemmin kuin lähes joka päivä tai joka päivä, mikä on hiukan harvemmin kuin koko maassa keskimäärin. Tiedot perustuvat Suomen Sydänliiton Neuvokas perheen ja Taloustutkimuksen tekemään valtakunnalliseen perheiden hyvinvointikyselyyn.

Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt. Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.
− Valtakunnalliset tulokset kertovat, että Suomessa lapsiperheissä voidaan keskimääräisesti melko hyvin, toteaa terveyden edistämisen koordinaattori Elisa Luomaranta Sydänliitosta. Toisaalta arjen hyvinvoinnin ja elintapojen haasteet kasautuvat niillä perheillä, joilla on vähän voimavaroja. Tukea vanhemmuuteen perheet toivovat saavansa esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta.

Lasten ruokakasvatuksella hyvät eväät elämään

Lapsiperheiden syömispulmiin löytyy ratkaisuja:
Päiväkodissa ja koulussa lasten tervettä suhdetta ruokaan ja syömiseen voidaan tukea ruokakasvatuksen keinoin, sanoo ravitsemusterapeutti ja hankekoordinaattori Kaisa Kähkönen Itä-Suomen yliopistosta. Terveellisten ruokatottumusten omaksuminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja terveyteen monin tavoin, myös painon normaaliin kehitykseen. Lapsuudessa opitut ruokatottumukset seuraavat aikuisuuteen asti, joten ruokakasvatuksella voidaan edistää terveyttä pitkäaikaisesti.

Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ruokakasvatus on tärkeä keino. Se on myös osa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamista. Lisäksi ruokakasvatus tukee terveyden tasa-arvon toteutumista maassamme, kun kaikilla lapsilla on mahdollisuus varhaiskasvatuksessa ja koulussa saada laadukasta ruokakasvatusta.

Esimerkiksi Sydänliiton perhekyselyssä näkyy, että juuri niissä perheissä, joissa arki on kaaosmaista ja voimavarat lasten kasvattamiseen vähäiset, tuen tarve painonhallintaan liittyen on keskimääräistä suurempaa. Tukea siihen perheet toivoivat eniten kouluterveydenhuollosta.

Kunnan tärkein pöytä on lasten ruokapöytä

− Kuntien poliittiset päätökset luovat perustan lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamiselle. Jokainen suomalainen lapsi syö koulun ja päiväkodin pöydässä yli 3000 ateriaa, kertoo Kähkönen. Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sydänliiton yhteisen Ruokakunta-hankkeen politiikkasuositus tarjoaa tutkimukseen perustuvan tiedon lisäksi käytännön askeleita ruokakasvatuksen edistämiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
Kunnissa on mahdollisuus kehittää ruokakasvatusta muutamalla luontevalla keinolla. Kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kasvattajille tarjotaan mahdollisuus toimia esimerkkiruokailijoina lasten kanssa, aikuisen läsnäolo lisää lapsen aterian monipuolisuutta. Ruokakasvatuksen toteuttaminen kannattaa kirjata myös päiväkotien ja koulujen ruokapalvelutuottajien palvelusopimuksiin, jolloin ruokailuun käytetylle rahalle saadaan enemmän vastinetta.
Ruokakasvatuksen toteutumisesta ja kehityksestä kertyy tietoa kuntien päätöksentekoa sekä hyvinvointisuunnitelmaa ja -kertomusta varten seurantatyökalun avulla. Nykytila.fi -verkkotyökalu auttaa toimijoita tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seuraamisessa.

Lue lisää:
Kunnan tärkein pöytä on lasten ruokapöytä
Sydänliitto Neuvokas perhe

Kirjoittaja Soili Soisalo, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
Kuva Suomen Sydänliitto Neuvokas perhe