pieni tyttö ottaa keittolautasen
» » » Yhteistyö ja ruokakasvatuksen pelisäännöt parantavat lasten ruokavaliota

Yhteistyö ja ruokakasvatuksen pelisäännöt parantavat lasten ruokavaliota

luokassa: Uutiset | 0

Tutkija Reetta Lehto selvitti väitöstutkimuksessaan, miten ruokaympäristö ja ruokakasvatus vaikuttavat leikki-ikäisten lasten syömiseen päiväkodissa. Väitöskirja tarkastettiin maaliskuun puolivälissä ja se on osa Folkhälsanin ja Helsingin yliopiston DAGIS-tutkimusta, joka tehtiin Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 2015-2016.

Lehdon mielestä on erittäin kiinnostava tulos, että yhteistyö päiväkodin kasvatushenkilökunnan ja ruokapalveluhenkilökunnan välillä on yhteydessä lasten syömiseen.
”Kun kaikki sujuu hyvin, lapset syövät todennäköisesti enemmän hedelmiä ja marjoja”, hän toteaa. Yhteistyömahdollisuudet kannattaa siis rakentaa kaikissa päiväkodeissa, sillä se parantaa ruokakasvatuksen toimivuutta ja mahdollisesti myös lasten ruokavaliota.

Ruokailusuositus käyttöön

Lehto toivoo, että vuonna 2018 julkaistu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan varhaiskasvatuksen ruokailusuositus saadaan laajasti käyttöön. Se suosittaa päiväkotien henkilökuntaa sopimaan yhteisistä ruokakasvatuksen pelisäännöistä. Toimintatapojen on tärkeä olla kannustavia, pakkokeinoja tulee välttää. Lehdon tutkimuksessa selvisi, että niissä päiväkodeissa, joissa oli enemmän kirjallisia sääntöjä ruokailutilanteen toimintatavoista, lapset söivät enemmän kasviksia ja myös saivat enemmän ravintokuitua. Tällaisia yhteisiä toimintatapoja olivat esimerkiksi lasten kannustaminen maistamaan uusia makuja, juhlapäivien ruokailukäytännöt, janojuomakäytännöt tai ruokakasvatussuunnitelman noudattaminen.

Suositus on, että lapset saisivat annostella ruokansa itse, mutta tämä toteutui vain kolmanneksessa tutkimukseen osallistuneista ryhmistä. Myös se, että aikuiset nauttivat malliaterian eli päiväkodin ruokaa lasten kanssa, on tärkeää. Näin menetteli 2/3 tutkimuspäiväkotien henkilökunnasta. Malliaterian tukeminen kunnissa vaihtelee, joissain mahdollisuus tarjotaan vain yhdelle kasvatushenkilökuntaan kuuluvalle, osassa kaikille. Yleensä lapset syövät paremmin, kun aikuinen antaa esimerkkiä monipuolisesta syömisestä. Lehdon tutkimuksessa näkyi, että aikuisten positiivinen asenne päiväkotiruokaa kohtaan on yhteydessä siihen, että lapset syövät enemmän kasviksia.

Kasviksia edelleen niukasti

Suomalaislasten ruokailua ja syömistä on tutkittu melko vähän ja tieto on hajanaista. Lehdon mukaan positiivista kehitystä on havaittavissa. Kasvisten syöminen on ollut kovin niukkaa, mutta viimeisessä kymmenessä vuodessa niiden määrä on lisääntynyt. DAGIS-tutkimuksen lapset söivät kasviksia, marjoja ja hedelmiä noin 200 g päivässä, kun suositus on 250 g. Sokerin syöminen on vähentynyt eikä enää ylitä suositeltavaa määrää.
”Suola on kestohuolenaihe, ja suuri osa siitä kertyy lapsille varhaiskasvatuksen ruokailuissa”, toteaa Lehto ja pohtii, että tulos johtunee puurojen ja leipien suolamääristä. Muuten päiväkotiruoka on monipuolista ja terveellistä. Lapset saavat siitä valtaosan monista hyvistä ravintotekijöistä, kuten monityydyttymättömistä rasvoista, D- ja E-vitamiinista sekä ravintokuidusta. Toisaalta sokerin osuus pysyy hyvin pienenä. Kaikkiaan Lehto pitää nyt tärkeänä kehityskohteena leikki-ikäisten lasten kasviksien, marjojen ja hedelmien syömistä. 

Kirjoittaja Soili Soisalo, tiedottaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

Ruokakasvatus-verkkomedian toimintaa tukee Jenny ja Antti Wihurin Rahasto vuonna 2020.

Jaa tämä:
error