» » » Ruokarauhaa ja ratkaisuja – paneeli ruokakasvatuksesta

Ruokarauhaa ja ratkaisuja – paneeli ruokakasvatuksesta

luokassa: Uutiset | 0

Ruokakasvattajat yhdistivät voimansa ja esiintyivät yhdessä vuoden suurimmilla kasvatusalan messuilla Educassa 24.-25. tammikuuta. Perjantaina päästiin Tieto-lavalle keskustelemaan ruokakasvatuksesta. Paneelin puheenjohtaja, ruokakasvatuksen asiantuntija Sanna Talvia, selvitti kuulijoille aluksi, että ruokakasvatus on olennainen osa varhaiskasvatusta ja koulutyötä. Se kuuluu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Panelistit keskustelivat, miten ruokakasvatus sujuu käytännössä.

Onko ruokakasvatus mahdollista?

Puheenjohtaja pyysi panelisteja pohtimaan ensimmäiseksi, miten ruokakasvatusta on mahdollista toteuttaa tavallisessa peruskoulussa tai päiväkodissa. Ruukku ry:n Silja Varjonen tähdensi, että ruokakasvatus-termi on hyvin laaja ja käsittää kaiken ruokaa koskevan toiminnan.
– On hyvä muistaa, että ruoka kuuluu jokaiseen koulupäivään. Kaikille lapsille ja nuorille tarjotaan koululounas, joten ruokakasvatuksen materiaali on koulussa joka päivä käsillä, hän sanoi ja kertoi, että Maistuva koulu -sivusto on mahtava materiaalipankki alakoulun ruokakasvatukseen. Sivustolle on koottu eri toimijoiden erinomaisia materiaaleja. Kotitalouden ja terveystiedon lisäksi ruoka-asiat liittyvät moneen oppiaineeseen äidinkielestä ja historiasta kemiaan, matematiikkaan ja taideaineisiin.

Sini Garam Sydänliitosta totesi, että varhaiskasvattajat yleensä mieltävät itsensä ruokakasvattajiksi, kun pienille lapsille tarjotaan ruokaa monta kertaa päivän aikana. Silti kannattaa huomata myös ruokasalin ulkopuolen tapahtumat: laulut ja lorut lisäävät lasten ruokasanastoa, koti- ja pihaleikit liittyvät usein ruokaan. Varhaiskasvattajille on suunnattu paljon materiaalia Sydänliiton juuri uusitulla Neuvokas perhe -sivustolla.

Päivi Jämsén Ammattikeittiöosaajista kannusti yhteistyöhön. Kun kouluissa toteutuu opettajien ja muun henkilökunnan esimerkkiruokailu ja kokoontuu kouluruokailutoimikunta sekä kiinnitetään huomiota ruokailutilan viihtyvyyteen, saadaan jo paljon aikaan. Myönteinen ruokapuhe on myös tärkeää, aikuisten on hyvä pysähtyä miettimään omia asenteitaan kouluruokailua kohtaan. Ammattikeittiöosaajien Kouluruokadiplomin hankkiminen kouluun kertoo, että ruokakasvatus on kehittymässä hyvään suuntaan.

Pitääkö kaikkea maistaa?

Henna Jalkanen Itä-Suomen yliopistosta totesi, että ruokailutilanteen tulisi aina olla mahdollisimman positiivinen. Maistamisen opettelussa aikuisten ja muiden lasten esimerkki on lapselle tärkeä. Tutkimusten mukaan pakottaminen saa usein aikaan negatiivisia tunteita ruokaa kohtaan, rauhallinen tutustuminen uuteen tai vieraan näköiseen ruokaan auttaa lasta voittamaan epäluulonsa.

Emmi Tuovinen Ruokatieto yhdistyksestä muistutti, että lapsen kehitykseen kuuluu normaalisti vaihe, jolloin uusia makuja vältellään. Myös muut panelistit kannattivat lapsen lempeää kannustamista. Esimerkiksi Makukoulu, joka tutustuttaa lapsia ruokaan kaikkien aistien avulla, tutkitusti lisää lasten rohkeutta maistella uusia makuja ja lisää muun muassa kasvisten syömistä. Myös yhteisten ruokailusääntöjen sopiminen tuo ateriatilanteeseen rauhaa ja turvallisuutta.

Miten lisätään kasvisruuan maistumista?

Suurten kaupunkien kouluissa kasvisruokavaihtoehdon tarjoaminen on jo arkipäivää. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kaikki vastuullisempaan ruokailuun tähtäävät toimet ovat kestävän kehityksen kannalta tarpeellisia.

Uusia ystäviä kasvisruualle saadaan esimerkiksi antamalla lasten ja nuorten osallistua ruokien suunnitteluun. On myös tärkeää, että kasviksia, marjoja ja hedelmiä on monessa muodossa tarjolla kaikilla aterioilla. Marthaförbundetin Elisabeth Erikssonin mukaan on oleellista, että aikuiset näyttävät esimerkkiä kasvisten syömiseen. Tässä suhteessa perheiden ja vanhempien vastuu korostuu.

Ruokakasvatuksen perusta

Lopuksi panelistit pääsivät kiteyttämään ruokakasvatuksen peruspilareita yhdellä lauseella:
– Ruokakasvatus on kaikille tärkeä aihe ja liittyy jokapäiväiseen elämään monella tavalla.
– Ihan kaikki aikuiset ovat ruokakasvattajia.
– Ruoka on iloinen asia.
– Ruokapuheen tulee olla positiivista.
– Luotetaan lapsiin.
– Materiaalia ruokakasvatukseen on paljon saatavilla:
www.maistuvakoulu.fi
www.neuvokasperhe.fi/ruokakasvatus
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus
www.ruokatutka.fi
http://www.kouluruokadiplomi.fi/
https://www.martha.fi/

Ruokakasvatus kiinnostaa

Ruokakasvattajien Miten teillä syödään -messuosasto oli avoin ja värikäs. Se houkutteli messukävijöitä juttusille. Niinpä tietoa eri ikäisten lasten ja nuorten ruokakasvatuksesta saatiin jakaa lukuisille kasvattajille, painettuja materiaaleja kului tuhansin kappalein.

Silja Varjonen, Henna Jalkanen, Sini Garam, Sanna Talvia, Emmi Tuovinen, Päivi Jämsen ja Elisabeth Eriksson toivovat ruokailoa lasten arkeen.

Kirjoittaja Soili Soisalo, tiedottaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

Ruokakasvatus-verkkomedian toimintaa tukee Jenny ja Antti Wihurin Rahasto vuonna 2020.

Jaa tämä:
error