» » » Ruokakasvatusta tarvitaan lasten lihomisen ehkäisyyn

Ruokakasvatusta tarvitaan lasten lihomisen ehkäisyyn

luokassa: Uutiset | 0

Suomessa tarvitaan uusia keinoja ehkäistä lasten ylipainoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman tilaston mukaan useampi kuin joka neljäs poika ja joka viides tyttö on ylipainoinen, ja heistä osa lihavia. Viime vuonna perusterveydenhuollosta saatujen tietojen perusteella 2–16-vuotiaista pojista 27 ja tytöistä 17 prosenttia oli ylipainoisia. Lihavuus voi aiheuttaa terveysongelmia jo lapsuudessa ja myöhemmin aikuisiällä.

THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki on huolissaan sekä lasten psykososiaalisesta että fyysisestä terveydestä.
– Lihavuus saattaa aiheuttaa lapsuudessa aineenvaihdunnallisia muutoksia ja muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden – kuten kohonneen verenpaineen – ilmenemistä. Niitä on kuitenkin mahdollista vähentää, jos elintavat muuttuvat terveellisemmiksi, Mäki sanoo.

Nuorten ylipaino on yhteydessä terveyskäyttäytymiseen ja moniin psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia kuvaavaan tekijään.

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan ylipainoiset nuoret kokevat muun muassa masennusta, ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kiusaamista ulkonäön vuoksi. He myös jättävät useammin aamupalan tai koululounaan väliin ja harrastavat liikuntaa harvemmin kuin normaalipainoiset.

Lasten ja nuorten lihavuudesta ei voi syyttää lapsia itseään eikä pelkästään perheitäkään. Yksilöllisten syiden lisäksi taustalla on yhteiskunnallisia syitä. Suurin ongelma on, että elinympäristömme on muuttunut monin tavoin lihomista edistäväksi. Aktiivinen liikkuminen on vähentynyt; arkiliikunta voi puuttua lähes kokonaan, jos lapsen koulu on sellaisen matkan päässä, että hän kulkee koulukyydillä. Tarjolla on paljon energiapitoisia, mutta vähän ravintoaineita sisältäviä ruokia ja juomia, kuten pikaruokaa ja makeisia. Vanhemmilla pitäisi olla tietoa ja taitoa, jotta he osaisivat rakentaa lapsen ruokaympäristön edes kotona terveellisiä valintoja suosivaksi.

– Suomessa tarvitaan ripeästi kansallisia toimia lihavuuden ehkäisyyn, Mäki toteaa.

Päättäjien tehtävä on säätää lait, jotka edellyttävät suositeltavien elintarvikkeiden ja ruuan tarjoamista. Terveydenhuollon ammattilaisten olisi syytä tunnistaa lihavuuden kehittyminen varhaisvaiheessa ja ottaa elintavat puheeksi oikealla tavalla, perheitä tukien. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa liikkuminen ja ulkoilu on mahdollistettava ja ruokailu toteutettava suositusten mukaisesti. Lisäksi tarvitaan monien muiden tahojen, kuten liikuntatoimen ja järjestöjen osallistumista. Myös elintarvikealalta toivotaan yhteistyötä esimerkiksi terveellisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä ja ravitsemussuositusten mukaisten aterioiden tarjoamisessa.

Mäen mukaan perinteinen ravintovalistus ei ole auttanut lihavuusepidemian torjumisessa, joten uusia keinoja kaivataan. Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty ruokakasvatuksen menetelmiä jo kymmenen vuotta. Lapsilla aisteihin ja tunteisiin vetoavat menetelmät sekä osallisuuden lisääminen tuottavat tutkitusti tulosta hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten muodostumisessa. Kuntien hyvinvointityössä kannattaa huolehtia, että hyväksi havaitut käytännöt tulevat käyttöön varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Hyviä saavutuksia on saatu varhaiskasvatuksessa Sapere-menetelmää ja alakouluissa Maistuva koulu -mallia käyttäen. Kunnissa pitäisi myös huolehtia, että kansalliset ruokailusuositukset varhaiskasvatukseen ja kouluruokailuun ovat käytössä ruokapalvelujen ohjenuorana.

Lue lisää: THL:n tiedotteesta.

Jaa tämä:
error