5 syytä syödä kasviksia
» » » 5 syytä syödä kasviksia

5 syytä syödä kasviksia

luokassa: Maun jäljillä | 0

Kasviksia pitäisi syödä puoli kiloa päivässä. Eli viidestä kuuteen kourallista. Lapsilla kouralliset ovat pienempiä, joten määrä on grammoina noin 250.

Pitäisi vai? Miksi ihmeessä? Ja kuka käskee?

Olen jutellut asiasta moneen otteeseen niin kavereideni kanssa kuin työni puolesta erilaisissa tapahtumissa ja koulutuksissa. Kasvisten keveys ja ensiluokkaisuus paino-ongelmien kanssa painiville on usein selvää. Mutta entäs jos on aivan normaalipainoinen, eikä kasvisten avulla ole mitään tarvetta tehdä ruokavaliosta vähemmän energiatiheää?

Kokosin siis meille jokaiselle viisi hyvää syytä pysähtyä kaupan hevi-osastolle:

1. KOSKA TERVEYS

Vitamiineja ja kivennäisaineita. Antioksidantteja, flavonoideja ja kuitua. Paljon tärkeitä ravintoaineita myös suoliston mikrobeille.

Kasvisten vähäinen syönti on tutkimuksissa yhdistetty moniin kansantauteihimme, mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja joihinkin syöpiin. Lapsilla runsas kasvisten syönti voi ehkäistä allergioita ja astmaa. Mekanismeja ei tunneta tarkasti, mutta tiedetään, että pillereillä ja mehuilla ei voida korvata kasvisten kaikkia hyötyjä terveydelle.

Terveyden edistäminen kuulostaa tällä tasolla kovin abstraktilta, eikä ehkä puhuttele juuri sinua. Eiväthän ne mahdolliset myöhemmin kehittyvät sairaudet vielä kosketa. Jos kasviksia tulee kuitenkin syödyksi kovin niukasti, voi lähteä kuulostelemaan kehon fiiliksiä pienen kasvislisäyksen jälkeen. Vaikuttaako lounaalle lisätty pieni salaattiannos ja välipalaksi napattu hedelmä mitenkään oloon? Tee päätös syödä kaksi kasvisannosta päivässä enemmän kahden viikon ajan. Kuulostele olotilaa. Ja muista: muutosten juurtuminen ruokavalioon vaatii aikaa! Kuten kaikki tapamuutokset. Itselläni meni ainakin kaksi kuukautta oppia käyttämään hammastikkua iltaisin. Ja se vie aikaa kuitenkin vain sen yhden minuutin…

2. KOSKA LÖYTÄMISEN ILO

Pidempi kiertomatka vihannesosastolla kannattaa. Lopputulemana saattaa poistua kaupasta annoonan kanssa. Jaa, minkä annoonan? Niinpä! Aika pienellä vaivalla saattaa arjen rutiineista löytyä elämyksiä. Kaupassa hevi-osasto on yksi elämyksellisimmistä.

Lapsilla on usein ilahduttava luontainen uteliaisuus ruokaa kohtaan. Usein opittavaa onkin meillä aikuisilla. Laura kirjoitti keväällä #kasvishaasteesta, jonka avulla voi ottaa ensiaskeleet löytöretkelle. Lisää #kasvishaasteesta myös täältä.

3. KOSKA MAKU JA RAKENNE

On asioita, jotka eivät vaan toimi kovin hyvin. Juustovoileipä ilman paprikaa ja kurkkua. Välipalarahka ilman omenaa tai banaania. Bolognese-kastike ilman tomaattia ja sipulia… Tietyt maut yksinkertaisesti jyräävät.

Kasvikset tuovat ruokaan makuja ja rakenteita, joita ei muuten löydä. Rapean rouskuvaa, mehukasta ja makeaa, kirpeän raikasta, aavistuksen karvasta. Ruoka on niin paljon muutakin kuin polttoainetta. Tästä voisimme puhua Suomessa enemmänkin.

4. KOSKA KAUNEUS

Violetti punakaali, apilamainen ketunleipä, veikeä raitajuuri. Kasvisten joukosta löytyy upeita muotoja ja värejä. Ulkonäkö on puoli ruokaa ja nälkäinen syö silmilläänkin. Sanonnat voivat olla väljähtyneitä, mutta sanoma ei. Arjen pientä luksusta on koristella lapsen aamiaisleivät piparimuotilla leikatuilla kurkkuviipaleilla tai valita päivällisen lisukesalaattiin mahdollisimman moninainen värikimara.

Ja kyllähän kasvisten hyvää tekevät ravintoaineet hellivät kehoa, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kaunista lautaselle, niin tulee syöjäkin kauniimmaksi? Kenties. :)

5. KOSKA ESIMERKKI LAPSILLE

Jokainen aikuinen on suurella todennäköisyydellä esimerkki jollekin lapselle tai nuorelle. Vanhemmat lapsilleen, isovanhemmat lapsenlapsilleen, kummitäti kummilapselleen, opettaja oppilaalleen, Emman isä Emman kaverille Oonalle jne.

Vastuuta voi vältellä, mutta ei se silti katoa. Lapsi imee ympäristöstään vaikutteita kuin pieni pesusieni. Se, miten aikuiset suhtautuvat kasviksiin, siirtyy auttamatta pienemmille ihmisille. Ja koska ruokatottumukset omaksutaan varsin varhain ja ne ovat usein varsin pysyviä, haluamme varmasti tehdä parhaamme, että lapsi saa hyvät eväät ruokamatkalleen.

Ai niin. Kuka käskee? Toivottavasti näiden perustelujen jälkeen ei tarvitsekaan. Kertokaahan muuten lisää perusteluja, niitä varmasti löytyy enemmänkin! :)

Kiinnostuneille vinkiksi: Kuluttajaliiton Syö hyvää -hanke ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestivät 26.10.2016 erittäin mielenkiintoisen Kasvisseminaarin. Seminaarin esitystallenteisiin pääsee käsiksi esimerkiksi täältä.

Saila

Jaa tämä:

Leave a Reply