» » » Maistuva koulu sujui hienosti Kuusjoella

Maistuva koulu sujui hienosti Kuusjoella

luokassa: Maun jäljillä Blogi | 0

Haastattelin opettajia viime lukuvuoden kokemuksista, miten Maistuva koulu soveltuu alakouluun. Kokemukset kuulostavat todella hyviltä koko Maistuva koulun tiimin mielestä. Kuusjoen koulun erityisopettaja Elina Kivelä Salosta kertoo, että hellä koko koulun henkilökunta osallistui ruokakasvatuksen teemojen suunnitteluun jo tammikuussa 2019. Silloin päätettiin hakea mukaan Maistuva koulu -toimintaan, jolle toivottiin pitkää jatkumoa.

Kuusjoen koulu on 120 oppilaan kyläkoulu taajaman tuntumassa. Se korvasi pienemmät kyläkoulut, kun kunta yhdistyi Saloon vuonna 2009. Kivelä kertoo, että uudet tilat ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi:
”Meillä on hieno, iso ruokasali, johon kaikki mahtuvat, ja ruoka valmistetaan koulun keittiössä.”

”Tuntui tosi hyvältä idealta panostaa juuri ruokakasvatukseen.”

Kuusjoen opettajat perehtyivät ruokakasvatukseen osallistumalla ruokakasvatuskoulutukseen ja Maistuvan koulun ruokakasvatus-webinaareihin syyslukukauden aluksi. Ruokakasvatuksen vuosikellon ideoita seurattiin ja jokainen opettaja toteutti niitä omaan opetukseensa soveltaen kuukausittain. Se oli kaikkien mielestä sopiva tahti. Opettajat pitivät Maistuva koulu -nettisivun ideapankkia hyvänä, sieltä löytyi sopivia tehtäviä jokaisen tarpeisiin. Lukuvuoden aikana on pidetty kouluruokailutyöpajoja, tehty mieliruokakysely, tutustuttu ruuan reitteihin, järjestetty ruokajuhla ja kolmosluokkalaiset ovat saaneet vierailla Sarka-museossa, joka välittää tietoa, perinnettä ja elämyksiä suomalaisesta maataloudesta.
”Itse olin paremminkin innovaattori, sillä minulla ei ole omaa luokkaa. Meillä laitettiin opettajainhuoneeseen Maistuva koulu -ilmoitustaulu ja liitutaulu, johon kirjataan tapahtumia”, Kivelä toteaa.

Ruokakasvatus kuuluu kaikille

Maistuva koulu esiteltiin lasten vanhemmille heti syyslukukauden alussa vanhempainkokouksessa muiden lukuvuoden hankkeiden ohella. Myös kotikoulutoimikunta, johon kuuluu vanhempien edustajia ja opettajia, piti ideaa hyvänä, ja oppilashuollon yhteistyöryhmä otti sen mukaan omaan toimintaansa.

Yhdessä keittiöpuolen kanssa mietittiin ruokailutilanteeseen pieniä kohennuksia, joilla saataisiin lisättyä ruokatauon sujuvuutta. Ruokajonotusta rauhoitti linjaston maitoannostelijan ja lasien siirtäminen viimeiseksi. Salaatti puolestaan vaihdettiin linjastolla ensimmäiseksi. Sen sai aikaan menekin kasvua. Kivelä kehuu yhteistyötä keittiön kanssa:
”Kiva, kun emännällä on sellainen asenne, että aina voi kokeilla.”

Ruokasalissa on hyvä akustiikka ja mahdollisuus musiikin kuunteluun, joten ruokailun yhteydessä päätettiin kokeilla taustamusiikkia. Opettajat valitsivat vuorotellen rauhallista soitettavaa yhtenä päivänä viikossa. Se osoittautui kaikkien mielestä hyväksi ideaksi. Musiikkipäivästä tuli niin suosittu, että oppilaat muistuttivat, jos musiikin kuuntelu meinasi unohtua.

Aamupuurosta tuli hitti

Kevätlukukaudella aloitettiin aamupuurotarjoilu 3 kertaa viikossa. Se suunniteltiin niin, että kaikilla oppilailla oli lukujärjestyksen puolesta mahdollisuus osallistua aamiaiseen ainakin kerran viikossa. Mahdollisuus on osoittautunut suosituksi: paikalle on saapunut joka kerta 15–40 oppilasta. Joillekin lapsille se on ollut ensimmäinen aamupala pitkään aikaan. Se herättää ajatuksen, että aamupuuromahdollisuus voisi olla kouluissa käytössä laajemminkin. Kuusjoella kokeilu oli kaikkien mielestä menestys.
”Aamupuuro on kiva sosiaalinen hetki. Koulun aikuiset ovat mukana malliruokailijoina, ja huolehtivat, että kaikki sujuu. Parasta on, että siinä tulee juteltua muutakin kuin kouluasiaa”, Kivelä kertoo.

Lasten ruokaennakkoluulot vähentyneet

Kivelä arvelee, että ruoka-asioiden pitämien esillä on vaikuttanut lasten asenteisiin esimerkiksi uusia makuja kohtaan:
”On tärkeää tietoisesti antaa oppilaille mahdollisuus tutustua ruokaan kaikkien aistien avulla ja kunnioittaa heidän oikeuttaan määritellä annoskoko itse.” Lapset ovat saaneet rohkeutta maistelemiseen, kun he ovat voineet tutustua ruokaan vaikka miten pienen annoksen avulla.

Poikkeuksellisen kevään takia ei päästy toteuttamaan yhtä mainiota ideaa, Kuusjoen koulun keittokirjaa. Siihen oppilaat keräävät perheiden lempireseptejä. Kivelä uskoo, että kustannukset saadaan katettua paikallisten elintarvikeyritysten tuella, ja kirjan valmistelu etenee uuden lukukauden myötä.

Kirjoittaja Soili Soisalo Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

Erityisopettaja Elina Kivelä kannustaa kaikkia aikuisia ruokakasvatukseen.
Jaa tämä:
error